Pihatto ja elinympäristö

Ottaessaan eläimen hoiviinsa, jokaisen ihmisen pitäisi miettiä ensisijaisesti, minkälainen eläin kyseinen laji on. Miten se elää luonnossa ja mitkä on sen lajityypilliset tarpeet ja käyttäytymismuodot. On paljon helpompaa alkaa suunnittelemaan oman eläimen oloja sellaiseksi missä juuri tämä laji viihtyy ja voi hyvin, kun ymmärtää eläimen lajityypillisiä tarpeita ja käyttäytymistä.
Nykypäivänä on paljon tutkimuksia villihevosten elämästä, käyttäytymisestä, elinympäristöstä ja sen vaikutuksesta hevoseen kokonaisvaltaisesti. 
  • Hevonen on laumaeläin. Hevonen on hyvin sosiaalinen eläin joka tarvitsee lajitoverin tai lajitovereita voidakseen hyvin. Hevosen täytyy päästä koskettamaan toista hevosta. Ei riitä, että kaveri on aidan toisella puolella. Hevosilla on vahva tarve hoitaa lajitoveriaan ja näin syventää ystävyyttä niihin. Laumaeläin stressaantuu jos se joutuu elämään yksin. Laumaeläin tietää, että yksin jäädessään sen selviytyimis mahdollisuudet ovat minimaaliset. Vaikka puhummekin kesyhevosista, jokaisella meidän pienellä kullanmurulla on vahvat villihevosen vaistot, joita ihminen ei ole saanut jalostettua aikojen saatossa pois. Luonnossa yksin elävä hevonen on joko laumastaan pois potkittu ori joka jossain vaiheessa perustaa oman lauman tammoista, tai lyöttäytyy yhteen muiden poikamiesten kanssa. 
  • Hevonen on jatkuvasti laiduntava eläin. Hevoset laiduntaa luonnossa noin 17 tuntia päivässä ja muun ajan ne viettävät mm. leikkien, torkkuen, hoitaen sosiaalisia suhteitaan ja liikkuen paikasta toiseen. 
  • Hevonen on aroeläin joka tarvitsee tilaa ympärilleen.
  • Hevonen on liikkuva eläin. Luonnossa hevonen liikkuu keskimäärin 8 km päivässä. Hevonen ei käy levolle illalla ja herää samasta paikasta aamulla, vaan hevonen liikkuu myös yöllä. Hevoset torkkuvat ja nukkuvat pitkin vuorokautta. Alla enemmän siitä, miten olemme oman laumamme huomanneet käyttäytyvän nukkumisen suhteen. Hevonen tarvitsee vapaan pääsyn liikkumaan niin halutessaan ympäri vuorokauden. 
  • SE MITEN HEVONEN ELÄÄ VAPAA-AJALLAAN, MERKITSEE ENITEN HEVOSEN TERVEYDEN KANNALTA!

Poks ja Pim kentällä juomassa. Pienillä poneilla on ihan oma sielunelämänsä ja toivomme että jokaisella pienellä on myös omankokoinen ystävä.

Simo ja Poks kentällä leikkimässä

Miksi pihatto?

Suomenhevosemme Simo muutti meille vuonna 2002. Se asui vajaan vuoden päivät ystäväni tallilla, jossa se vietti yöt tallissa ja päivät kaverin kanssa tarhassa. Tarha oli mukavan kokoinen. Simolla oli vähän ongelmia takapään jäykkyyden kanssa, varsinkin aamuisin karsinasta poistuessaan. Kun pääsimme muuttamaan omaan kotiin maalle, ja oli mahdollisuus ottaa hevoset kotiin, alkoi perinteiset ajatusmallit muuttua täysin. Kiitos ystäviemme!
Tässä vaiheessa Simo oli jo kengätön, ja maailma kavioiden ympärillä oli alkanut kiinnostaa.
Kun mietimme uudessa paikassa, miten olisi järkevintä rakentaa talli hevosille, Simon entinen omistaja ehdotti pihattoa. En ollut koskaan kuullutkaan pihatosta, ja ihmettelin kovasti, voiko hevoset elää ympäri vuoden ulkona.
Nyt, vuonna 2014, hevosemme ovat asuneet pihatto-oloissa jo 11 vuotta, ja kaikki ovat olleet todella terveitä. Emme voisi kuvitellakaan muuttavamme mitään. Ainoa mitä kaipaan, on lämmin tila jossa hevoselle voisi pukea varusteet ;) Mutta muutoin kaikki on hyvin, toki hevosten elinalueita laajennetaan kaiken aikaa. Pihaton myötä Simon jäykkyydet ja liikeontumat poistuivat.

Simo koivikossa



Koska hevosille tulee tarjota elinympäristö jossa niillä on tilaa liikkua kaikissa askellajeissa, lajitovereita joiden kanssa hevonen saa toteuttaa sosiaalisia suhteitaan ja ruokaa lähes vapaasti, alkoi meidän suunnitteluprojekti hevosten luonnonmukaisempaan pitoon ja tuntuu että se ei lopu koskaan. Hevosella tulisi olla vapaus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään ympäri vuoden ja kaikkina vuorokauden aikoina. Hevosten elinolojen suunnitteleminen on kiehtovaa ja hauskaa. Kun jotain uutta saa valmiiksi, on mielenkiintoista nähdä miten hevoset käyttävät uusia paikkoja. Ja muistakaa että tämän suunnittelun ja toteutuksen ei aina tarvitse olla rahallisesti kallista. Aikaa se toki vie.

Liikkumattomuus aiheuttaa paljon ongelmia hevosenkin nivelille, jänteille, sidekudoksille, lihaksistolle sekä koko aineenvaihdunnalle. Jokainen tietää miltä tuntuu istua tai seisoa pitkään paikoillaan. Tulee tarve lepuuttaa jalkaa ja hieman liikkua, keho jäykistyy nopeasti. Miltä tuntuu hevosesta joka viettää muutaman tunnin karsinassa ja monet hevoset todella pitkiäkin aikoja. Ei ihme että hevoset riekkuvat aamuisin kun ne pääsee taas pihalle. Onnettomuusriskit kasvaa koska keho on jäykistynyt pitkästä paikallaan olemisesta ja koska hevonen ei ymmärrä ensin lämmitellä kehoaan vaan alkaa hyppiä ja loikkia tarpeesta saman tien. Pahimmassa tapauksessa kuitenkin tarhatkin on niin pieniä ettei hevoset pääse edes liikkumaan siellä kun käyntiä. Sellaisessa tarhassa pitää sitten pomppia vaikka ylös alas, tällaistakin on tullut vastaan. Jonnekin se energia pitää purkaa.
Kun hevoset elävät isoissa pihattotarhoissa ja toimivissa pihatoissa ympäri vuorokauden, ei tällaisia ongelmia synny. Hevoset liikkuvat hyvin aktiivisesti. Kun aineenvaihdunta pysyy toiminnassa, nivelet, jänteet, lihakset, sidekudokset pysyy joustavina ja luut vahvana. Hevosilla täytyy olla tilaa harjoittaa pakoreaktioitaan laumassa ja laukata pitkiäkin pätkiä kerrallaan. Näin hevosista tulee myös todella varmajalkaisia. 
Tämän ajatuksen kera olemme siis alkaneet aikoinaan suunnittelemaan tiloja omille hevosille eikä tämä suunnittelu varmastikaan lopu koskaan, se vie mennessään!


Yleiskuvaa pihaton pihapiiristä.

Pihatto sisältä.

  • Pihattomme on kylmäpihatto. 
  • Pihaton sisämitat on 7 x 10 metriä ja korkeutta noin 6 metriä. 
  • Pihatossa on betonilattia. Se on helppo puhdistaa ja tarpeen mukaan desinfioida. Kuivikkeena käytetty sekä turve/olkipatjaa tai olkipellettiä. Molemmat toimii hyvin. Emme katso että hevosilla pitäisi olla lämmittävää patjaa koska lämmön tuoton ne saavat korsirehusta. Oviaukon kohdalle on jätetty kuivikkeesta paljas kohta, jotta hevosilla on myös kovaa alustaa ympäri vuoden. Kuivike pysyy paikoillaan pultattujen leveiden lankkujen ansiosta.
  • Seinien alaosat on vuorattu vanerilevyillä, näin tuuli ja lumisade pysyy pois sisätiloista ja pihatto pysyy hämärämpänä.
  • Yläosan harva laudoitus on jätetty tarkoituksella alkuperäiseksi koska huomasimme miten tehokkaasti oviaukosta hevosten mukana sisään tulevat öttiäiset lentävät nopeasti valoa kohden takaisin ulos. Tätä periaatetta olemme käyttäneet myös uuden katoksen rakentamisessa. Sen katon keskelle on tehty erillinen hieman isosta katosta nostettu hattu, jonka reunoista ötökät lentää valoa kohden pois katoksen sisäosasta.
  • Pihaton oviaukossa on muoviliuskat ja isokokoinen räsymatto. Muoviliuskat pelkästään päästi liikaa valoa pihattoon. Pihaton hämäryys on ötököiden karkoituksen vuoksi tärkeää.
  • Pihatossamme on 1 oviaukko jonka leveys on noin 2,5 metriä leveä. Paras olisi jos pihatossa olisi 2 oviaukkoa eri seinillä. Eri seinillä siksi, koska aina joku lauman jäsenistä voi jäädä nuokkumaan oviaukkojen lähelle ja lauman alempi ei uskalla kulkea juuri tämän lauman jäsenen ohi. Tilaa täytyy olla. Lain suosittelemat tilat on liian niukkoja. Aina kannattaa seurata omaa laumaa ja tehdä tilat niiden tarpeisiin.
  • Meillä asuu 2 hevosta ja 2 miniponia ja lain mukaan pihattomme riittää niille kokonsa puolesta oikein hyvin. Olemme kuitenkin huomanneet että vahvassa poikamieslaumassa se ei riitä, siksi rakensimme hevosille ison katoksen pihalle. Näin kaikilla hevosilla on tarpeeksi tilaa.

Oviaukon muoviliuskat.

Pihatto sisältä kun siellä vielä oli olkipatjaa. Kuivikealueen kokoa on kasvatettu lauman kasvun mukaan. Uusi kuva yllä.

MUISTATHAN: KATOS EI OLE SAMA ASIA KUN PIHATTO!

Miten hevoset käyttävät pihattoa?

Hevoset käyttävät pihattoa vaihtelevasti. Hevoset eivät nuku 8 tuntia yössä niinkun ihmiset, vaan hevoset torkkuvat pitkin vuorokautta pieniä pätkiä. Oman laumamme vuorokausirytmi on aika lailla seuraava: ne nukkuvat aamuyöstä joskus 4-6 korvilla, aamupäivällä noin 10 maissa, iltapäivällä torkutaan 1-2 maissa, illalla noin 7-8 aikaan ja keskiyön tienoilla. Kellonajat vaihtelee hieman mutta torkkumisten määrät on jotakuinkin tuossa. Joskus nukutaan pitkin pituuttaan syvää unta ja joskus taas riittää seisomalla torkkuminen. Hevonen ei pääse syvään REM-uneen jos sen kaulalihakset eivät pääse rentoutumaan joten vain pitkin pituuttaan nukkuminen antaa hevoselle sille kunnollisen levon. 
  • Kesällä kun on paahteista ja paljon kiusaavia öttiäisiä koko lauma viihtyy pihatossa lähestulkoon koko ajan. Hevoset laiduntavat päiväsaikaan vain pieniä pätkiä, yöllä enemmän. Jos on viileämpää tai sateisempaa, silloin laidunnetaan ahkerasti eikä suojaa tarvita paitsi joku voi käydä pihatossa köllöttelemässä kuivalla pohjalla. 
  • Syksyllä kun alkaa sade piiskata ja on märkää ja koleaa, lauma viihtyy pihatossa tai puiden alla tai katoksessa. Kuitenkin suojassa tuulelta ja tuiskulta.
  • Talvella kun on kuiva pakkassää ja lunta maassa ei pihatossa juurikaan käytön jälkiä näe. Lauma on siellä missä on ruokaa ja hevoset puuhastelevat ahkerasti myös laitumella puiden, pensaiden ja juurien kimpussa.
  • Keväisin kun maa on märkä ja on kovin sateista, hevoset käyttävät pihattoa makuullaan nukkumiseen. Aina kun maa kuivuu ne valitsevat taivasalla nukkumisen jos vain on "ötökkävapaa" vuodenaika kyseessä. 

Pihatossa on sisällä kaksi merisuolakippoa. Aika ajoin toiseen laitamme myös merilevää. Oikean puoleinen ovi johtaa kanojen munintahuoneeseen.

Hepat päivätorkuilla pihatossa. Kuva on otettu alkukesästä kun pihattoon ei ole laitettu vielä tyhjennyksen jälkeen uusia kuvikkeita. Hevoset nauttivat pihaton hämäryydestä ja viileydestä ja hakeutuvat sinne kuumilla ilmoilla usein.

PIHATTOON EI KANNATA TARJOILLA RUOKAA!

Meidän pihattotarhan rakenne

  • Pihattotarha on rakennettu aktivoimaan hevosia mahdollisimman paljon liikkumaan paikasta toiseen. Kuvia siitä alapuolella.
  • Pihattotarhan aidat on muuttumassa pikkuhiljaa lauta/lankkuaidoiksi sähkön poistuessa käytöstä melkein kokonaan. Tarkoitus on tarjota hevosille niin paljon virikettä ja mielenkiintoa aitojen sisäpuolella ettei niiden tarvitse roikkua aidoissa. Myös viimeinenkin kuja on poistumassa, koska mielestämme ne ennemminkin estää hevosia toteuttamasta itseään kun lisää liikettä. 
  • ÄLÄ RAPSUTTELE HEVOSIA AITOJEN ULKOPUOLELTA! Tässä yksi syy miksi hevoset ja muutkin eläimet nojailevat aitoihin. Kaikki kiva pitäisi tapahtua sisäpuolella.
  • Pihatossa hevoset käyvät torkkumassa ja öttiäisiä ja paahdetta sekä sadetta paossa. Ruoka ja vesi siis pitää viedä muualle jotta kaikki lauman jäsenet saavat rauhassa torkkua. Ruoka aiheuttaa usein konflikteja.
  • Kentällä hevoset käyvät juomassa. Muista kuitenkin tarkkailla laumaasi, että kaikki pääsee juomaan ja kaikki käyvät juomassa. Jos juomapaikka on liian vaikeassa paikassa tai liian kaukana, voi joku hevosista vähentää juomista. Tarkkailemalla selviää minkälainen matka/paikka omille hevosille on hyvä. Meillä on talvisin sekä kentällä että pihatolla juoma-astiat, koska toinen ponimme vähentää juomista talviaikaan. 
  • Ruokinta on järjestetty niin että hevoset joutuvat kävelemään hyvän matkaa saadakseen. 
  • Tarhan pohjalle on levitetty kangas ja 0-16 mm soraa tiettyihin paikkoihin joita hevoset kulkevat päivittäin moneen kertaan: Pihaton pihalle, katoksen ympärille, kentälle johtavalle kujalle ja ruokintakatoksen ympärille.
  • Soraa on laitettu siksi, että hevosten kaviot kuluisivat karkeampaa materiaalia vasten ja että paljon kulutuksessa olevat alueet pysyvät kuivina. Hevoset eivät halua seistä ja liikkua mudassa. Se on epämiellyttävää ja myös ikävän liukasta. 
  • Koko tarhaa ei kannata kattaa kuluttavalla materiaalilla, silloin voi tulla ongelmia kavioiden liikakulumisen kanssa. 
  • AINA TÄYTYY TARJOTA VAIHTOEHTO! Myös alustassa.
  • Hevosilla on käytössä myös laidunalue ympäri vuoden.
  • Laitumelle on rakennettu ajan saatossa noin 2 metriä korkea ja noin 30 metriä pitkä maavalli, jonka hevoset joutuvat kiertämään kulkiessaan paikasta toiseen. Uuden maavallin rakennus on käynnissä. Valliin on kerätty kerroksittain kantoja, lantaa, risuja, maata, lehtiä ja kaikkea orgaanista materiaalia. Nyt maavalli on valmis ja katettu pressuilla joiden alla se saa muhia parisen vuotta jonka jälkeen istutamme siihen jotain, vielä ei olla keksitty mitä. Maavallit liikuttavat hevosia tehokkaasti, koska ne eivät näe mitä toisella puolella tapahtuu. Pakko käydä katsomassa! Hevoset ovat luonnostaan uteliaita eläimiä.
  • Vain mielikuvitus on rajana mitä kaikkea kivaa hevosille voi rakentaa!
  • Kentän pohja on tehty murskeesta, kankaasta ja hienosta "hiekkakakku"hiekasta. Loistava pohja stimuloimaan kaviomekanismia!
  • MUISTA, KUN RAKENNAT HEVOSTEN OLOJA, ÄLÄ PAKOTA NIITÄ LIIKKUMAAN PAIKASTA TOISEEN, VAAN OHJAA NIITÄ! Siinä on suuri ero hevosten hyvinvoinnin kannalta. Tämän takia meillä on purettu kujatarha pois ja ohjattu hevosia liikkumaan ruuan ja veden voimalla.

Ratsastuskenttämme, jonka oikeassa ylänurkassa on hevosten vesiastia

Kenttä talviasussa, hepat juuri juomassa.

Kentältä lähtee pihattotarhamme ainoa kuja. Toiminut tähän asti ihan ok, mutta tarkoitus olisi jossain vaiheessa hieman muunnella sitä lajityypillisesti paremmaksi esimerkiki maavallilla. Niistä lisää tuonnempana.

Kujan alku talviasussa.

Kuja pysyy kuivana säällä kun säällä.

Kuja talviasussa.

Kuja kesällä kun on kuivaa.

Dante ja Simo jutustelemassa kujan tarhanpuoleisessa päädyssä.

Varsinaista pihattotarhaa joka aukeaa kentältä tulevan kujan jälkeen. Oikealla näkyy uuden katoksen kattoa, takana keskellä pihaton katonreunaa ja vasemmalla lantalan katonlapetta.

Uusi katos toimii loistavasti. Katos sijoittuu kentän ja pihaton välimaastoon. Olemme ripustaneet siihen vielä pressuja pimentämään sisätilaa, näin öttiäiset lentävät katon keskellä olevasta reiästä valoa kohti ja hepat saavat olla rauhassa ja viileässä. Seinä jätettiin tarkoituksella niin kaikki lauman jäsenet saavat olla ilman ylemmän laumanjäsenen antamaa painetta saman katon alla. Jos pihattohalliin on mahdollista rakentaa väliseiniä, aina parempi.

Kun hevoset ja ponit elävät kengättä, ne voivat turvallisesti toteuttaa lajityypillistä käytöstään keskenään. Koskaan ei kenelläkään ole ollut haavoja jaloissa eikä muuallakaan kehossa.

Dante ja Pim leikkimässä kentällä.

Pihattotarha on suurimmaksi osaksi rinnettä joka kuivuu nopeasti.

Talvista laidunmaisemaa. Hevoset saavat olla myös laitumella vuoden ympäri.

Meidän mielestä on tärkeää että hevosilla on ympäri vuoden mahdollisuus päästä myös kovalle ja kiinteälle alustalle seisomaan. Siksi pihattoon jätetty betonialue joka pidetään puhtaana.

Hevoset kasvataa mahtavan turkin talveksi joka suojaa niitä kylmältä ja kun karvan annetaan toimia, se pörhistyy mahtavaksi eristäväksi kerrokseksi kun on kylmää. Kun lämpenee, karva litistyy eikä kerää lämpöä kerroksiinsa.

Hevosen oma lämmönsäätelyjärjestelmä

Hevosella on mitä nerokkain lämmönsäätelyjärjestelmä. Kesällä hevosella on kesäkarva joka on ohut ja lyhyt. Talveksi jokainen hevonen rodusta riippumatta kasvattaa talvikarvan. 
Talvikarvan kasvatus alkaa keskikesän tienoilla kun päivät alkavat lyhentyä. Jo elokuussa on mahdollista huomata hevosella paksumpi karva kun esimerkiksi kesäkuussa jolloin suurin osa hevosista on kesäkarvassa. Meidän poneilla tosin silloinkin vielä on talvikarvaa ja viimeiset lähtee kun jos uusi talvikarva alkaa muodostua.
Talvikarva kasvaa monta kuukautta ja on paksuimmillaan ja pisimmillään vuoden pimeimpänä aikana. Talvikarvan pudottaminen alkaa tammi-helmikuun tienoilla kun päivän valo selkeästi lisääntyy.
Hevosen karvapeite pörhistyy pakkasilla ja muodostaa näin tehokkaan eristävän kerroksen joka lämmittää hevosta. Jos sää hetkellisesti lämpiää, karvapeite litistyy ja pihattohevoset näyttävät silloin hieman hassuilta roikkuvine pitkine karvoineen.

Kuitenkin suurin osa hevosen lämmöstä muodostuu hevosen syödessä heinää. Hevonen on kuin kävelevä lämpöpatteri jonka lämmöntuoton jokainen hevosenomistaja huomaa kun hevonen viedään esimerkiksi kylmään talliin. Hevosia pidetään vieläkin joissain paikoissa karsinoissa yöt vain sen takia että tallin vesiputket pysyy auki. Hevosia ei kuitenkaan saisi käyttää pattereina sanan varsinaisessa merkityksessä, koska hevosta ei ole luotu seisomaan tunteja paikoillaan karsinassa. Liike on se, mikä myös hevosta lämmittää, tosin ei niin tehokkaasti kun heinä. Talliin voi hankkia muunlaisen lämmityksen pitämän putket auki.



Poks menossa laitumen puolelle katsomaan josko löytyisi juuria.

Poks tulossa kentältä juomasta.

Hevoset saavat laiduntaa ympäri vuoden. Kuvassa Dante ja Vallu syksyllä huurteisella laitumella.

Syksyllä ja talvella hevosille kaadetaan lisäksi kuusia, pajua ja haapaa lisäviihdykkeeksi.

Heinäpussit roikkuu ympäri elinaluetta puissa ja niitä täytetään tarvittaessa.

Dante ja Gast talvilaitumella.

Lauma laukkaamassa laitumelta pihatolle.

Tässä on vähän huono kuva, yritän ottaa myöhemmin paremman. Punainen piste on laitumen portti mistä hepat pääsee pihattotarhaan. Portti on ympäri vuoden auki. Oranssi nuoli näyttää ratsastuskentän kohdan, sinne pääsee laitumen portista kujaa pitkin. Vihreä viiva osoittaa maavallin, kuvassa vielä matala mutta sen verran korkea ettei hepat siitä enää yli menneet. Sininen piste taas on ruokintakatoksen luona. Sinne aika ajoin laitetaan iso paali heinää verkon alle mutta suurimman osan ajasta hevoset syövät verkoista jotka roikkuvat puissa ja verkkoja on ympäriinsä laidunaluetta. Näin hevoset liikkuvat todella aktiivisesti ja on tilaa leikkiä ja temmeltää!

Syksyistä laidunmaisemaa, ystävät yhdessä.

Juttu jatkuu...