jiri-ja-anselmi-fotor.jpg
axelvejkanta1.jpg
revorvejholvi.jpg
1_syyslaidun.jpg
flex-erkki-lenkilla.jpg
1_aksu-ja-reksu-laitumella.jpg
aksu-ja-pojat.jpg
1_ponitandem-pihalla.jpg
kasiponipihalla.jpg
jirikansi.jpg
flex-3-kokoa.jpg
flex-profiiliaksu.jpg
jiri-ja-anselmi-fotor.jpg
axelvejkanta1.jpg
revorvejholvi.jpg
1_syyslaidun.jpg
flex-erkki-lenkilla.jpg
1_aksu-ja-reksu-laitumella.jpg
aksu-ja-pojat.jpg
1_ponitandem-pihalla.jpg
kasiponipihalla.jpg
jirikansi.jpg
flex-3-kokoa.jpg
flex-profiiliaksu.jpg
  • VOIKO KÄYTTÖHEVOSTA PITÄÄ ILMAN RAUTAKENKÄÄ?

Kyllä voi! Jos hevosella on ongelmia kavioiden laadun kanssa kannattaa tarkistaa sen ruokinta ja elinolot myös. Kengättömyys vahvistaa kavioita todella paljon. Suurin osa käyttöhevosista pärjää hyvin ilman rautakenkiä. Hevonen saa elää vapaa-aikanaan paljain jaloin, ja omistajan liikuttaessa hevosta hevoselle epäedullisilla pohjilla, hevoselle voi pukea bootsit jalkaan. Näin hevosen ei tarvitse pitää rautakenkää 24/7, koska tarhassa hevonen harvoin tarvitsee suojaa kavioilleen. Hevosen suuri koko tai hevosen runsas treenaaminen ei ole syy pitää hevosta rautakengässä. Jos tallilla on talvella ongelmaa liukkaista tarhoista, kannattaa harkita hetkellisesti pysyvämpää suojaa.


  • HEVOSENI MENEE TÄYSIN KOLMIJALKAISEKSI KUN SILTÄ PUTOAA RAUTAKENKÄ JA SIKSI HEVOSENI EI VOISI KOSKAAN OLLA TÄYSIN ILMAN RAUTAKENKIÄ.

On täysin normaalia, että hevonen joka on ollut pitkään kengässä, arkoo aluksi. Sen kavioaines on heikentynyt, eikä se ole tottunut jatkuvaan maapaineeseen, joten hevoselle tulee pukea bootsit alkuun aina sille epämukaville alustoille. Alkuaikoina tällainen hevonen täytyy luultavasti bootsittaa myös tarhaan, mutta jos kengättömyys aloitetaan vuodenaikana jolloin on paljon lunta tai laidunaikaan, hevonen pärjää luultavimmin hienosti ilman lisäsuojaa tarhassa. Tästä alkaa kavion vahvistuminen, kun kaviomekanismi pääsee toimimaan 100 %:sti kavion ja säteen päästessä stimuloitumaan maata vasten. Kun kavio ja säde pääsevät kasvamaan vahvaksi ja naulanreiät häviävät, hevonen pärjää hyvin ilman jatkuvaa suojaa omassa elämässään. Ongelma-alustoille bootsit avuksi! Bootsit ovat terveellinen ja turvallinen tapa suojata hevosen kaviot. Koville pohjille ja soratielle bootsit kannattaa aina pukea, mahdollisesti joustavan pohjallisen kera, bootseista kun ei kuitenkaan ole mitään haittaa hevoselle. Päinvastoin, bootsi suojaa kavion (koko anturan ja säteen) 100 %:sti ja bootsit saadaan riisuttua pois lenkin jälkeen ja kaviot saadaan pidettyä puhtaina. Kengätön kavio pääsee toimimaan niinkun sen on suunniteltu toimivan. 


  • MIKÄ VUODENAIKA ON PARAS JOS HALUAA POISTAA HEVOSELTAAN KENGÄT?

Yleensä suosittelemme laidunkauden alkua, jolloin pohja jossa hevonen suurimman osan ajastaan elää, on pehmeä ja mukava. Näin hevonen tottuu paljain jaloin elämiseen turvallisesti ja mukavalla alustalla. Hevoselle puetaan bootsit aina liikutuksen ajaksi. Hevonen ei saa tulla araksi kavioistaan, joten bootsittaminen on hyvin tärkeää!! Jos hevonen vähääkään lyhentää askeltaan ilman suojaa tai menee jäykäksi etupäästään tai muuten haluttomasti, kaviot on ehdottomasti suojattava bootseilla myös laitumelle. On myös vuodenajoista kiinni koska pärjää ilman suojaa ja koska ei. Jos kuitenkin haluaa jatkaa normaalia liikuttamista, bootsien kanssa tämäkin onnistuu hyvin ja turvallisesti. Jokainen kengätön hevonen tarvitsee bootsit, ellei hevosen elinympäristö ole pelkkää kangasmaastoa ja pehmeää peltopohjaa, ja pysy jäättömänä myös talvella. 

Jos hevonen on niin onnekas että se asuu tallilla jossa on hyvät tarhojen pohjat, isot tarhat jotka ei mene jääkoppuraan pahimmillakaan keleillä, silloin kengät voidaan poistaa oikeastaan koska vain. Runsasluminen talvi on myös oikein hyvä aika poistaa kengät. Mutta täytyy taas muistaa, ettei voida olettaa, että hevonen pysyisi pystyssä ilman nasta- tai hokkibootseja liukkailla keleillä kun ihminen on selässä tai kärryillä vaatimassa asioita. Meillä on paljon vaihtelevapohjaisia maastoja, silti meillä on jokaisella lenkillä talviaikaan hokki- tai nastabootsit jaloissa, koska en halua kipeyttää hevostani turhaan. Kuitenkin, aina kun pohjat sallivat, liikutan hevosia myös ilman bootseja. Täytyy osata katsoa, koska sellainen keli kenellekin hevoselle on. Näin kaviot pääsevät kulumaan luonnollisesti. Kenkien poiston jälkeen kaviot vaativat huolellista ja säännöllistä vuolua ja paljon liikuntaa.


  • MITKÄ BOOTSIT SOPIVAT PARHAITEN HEVOSELLENI?

Ihan ensimmäiseksi kaviot tulee vuolla rakenteen mukaisesti ja sen jälkeen kaviot tulee mitata kaupastamme löytyvien ohjeiden mukaisesti. Mitat antavat osviittaa siitä, onko kavio pyöreä vai kaita.

Koska emme tiedä kaikkea hevosesta, meidän on hyvin vaikea antaa täysin pätevää neuvoa siitä mikä bootsi juuri kyseiselle hevoselle sopii. Kaikki tapaukset ovat yksityiskohtaisia ja ohje-sivuilla olemme pyrkineet hieman neuvomaan näissä asioissa.


  • JOS HEVOSELTANI POISTAA KENGÄT, KAVIOT KULUVAT LIIKAA.

Kun hevoselta poistetaan kengät, kaviot kuluvat aika nopeasti naulanreikiin asti. Tämä aines on yleensä heikkoa eikä tue hevosen kavion rakennetta, saati suojaa kavioita millään tavalla. Kuitenkin, kun kaviot hoidetaan säännöllisesti ja huolella, ehjä ja vahva sarveinen pääsee taas kasvamaan tilalle. Ei ole tarkoitus, että sarveisseinämä olisi juurikaan pidempi kun antura. Hevonen kantaa painonsa sarveisseinämällä ja anturalla sarveisseinämän vieressä, ei seinämä saa kantaa painoa yksin, mitä se rautakengän alla kavion kasvaessa tekee. Tätä ei monikaan ymmärrä.Kun kengät otetaan pois, kaviomekanismi pääsee toimimaan maksimaalisesti, vahva sarveinen alkaa kasvamaan ruununrajasta alas. Kestää vuoden verran, kun uusi aines on saavuttanut varvasseinämällä maanpinnan, joten hevoselle on annettava aikaa. Bootsit kuitenkin sallii meidän jatkaa liikuttamista niin kun ennenkin. Koska ihmiset ovat tottuneet siihen, että kun kengittäjä tulee niin kavion sarveisseinämä on aina pitkä, he voivat säikähtää sitä, että kengätön kavio oikeasti kuluu joskus samassa tahdissa kun kasvaa. Näin luullaan että kaviot kuluu liikaa tai että kaviot ei kasva. Jos hevonen kuitenkin liikkuu ihan hyvin, silloin kyse ei ole liikakulumisesta. Kyse on siitä, että kaviot kasvaa samassa tahdissa kun kuluvat ja se on ideaalitilanne.


  • MITÄ OLISI HYVÄ OTTAA HUOMIOON ENNEN KENKIEN POISTAMISTA?

Oikeastaan suosittelemme lähtemään kengättömyyteen ruokinnasta. Jos hevosella on ongelmia kavioiden laadun tai liian vähäisen kasvun kanssa, kannattaa ruokinta tarkistaa. Kavioiden terveyskin lähtee suolistosta ja suoliston tila taas riippuu siitä mitä hevonen syö, mutta myös siitä miten hevonen elää (esim. stressi).Jos ei ole mitään ongelmaa, silloin kaikki on hyvin eikä mitään tarvitse muuttaa, paitsi poistaa rautakengät.

Yleensä mitä yksinkertaisempi ruokinta (vesi, heinä, suola) sen parempi. Monesti ihmiset sanovat, että hevonen ei saa juuri mitään ylimääräistä, mutta kun alkaa kysymään, sieltä tulee sitä sun tätä pussia ja purkkia. Ja yleensä sellaisilla hevosilla on ongelmia myös kavioissa. Kun ruokinta on tarkistettu, kiinnitetään huomio elinolosuhteisiin. 

  • Miten paljon hevonen saa liikkua vapaa-aikanaan, 
  • millaisilla pohjilla, 
  • onko sillä kavereita, 
  • onko tarha virikkeellinen joka stimuloi hevosta liikkumaan?

Mitä enemmän hevonen liikkuu sen parempi aineenvaihdunta ja sen vahvemmat kaviot. Rautakengän kulumista ei juurikaan noteerata, mutta kun kengät poistetaan, huomataan, että hevonenhan kuluttaa kavionsa vinoon, tulee hätä käteen ja halu lyödä rauta takaisin jalkaan. Sehän on kun laittaisi laastarin auton öljyvalon päälle ja jatkaisi matkaa. Katastrofia odotellessa… Katse pitäisi suunnata hevosen ylälinjaan. Jos ei ole jumeja tai kremppoja selässä/lavassa/niskassa/polvissa jne, tilanne pitää katsoa uudestaan. Aina löytyy syy, ja huolellisella lihashuollolla ja oikeanlaisella jumpalla päästään pitkälle. Suurimmassa osassa näistä tapauksista hevosella on joku lihaksistollinen ongelma, ollut jo pitkään. Syy voi löytyä kuitenkin ihan mistä vain, joten kengättömyys altistaa meidät ihmiset mukavalla tavalla salapoliiseiksi. Yleensä syy kyllä löytyy. 

Peruslista on: 

  • hammashuolto, 
  • lihashuolto, 
  • ruokinta, 
  • elinolosuhteet, 
  • varusteet, miten hevosta käytetään: yksipuolinen maastoilu ratsain tai ajaen tiellä suoraan, 
  • jumpataanko myös kentällä, kierrelläänkö ja kaarrellaanko myös metsässä polkuja, puiden ympäri, mennäänkö vain maneesissa/kentällä yksipuolista treeniä ehkä hieman väärin tehtynä jne. 

Kaikki vaikuttaa.Oikeanlaisella liikutuksella on todella suuri vaikutus kavioihinkin! Kokonaisvaltaisuus kengättömän hevosen hoidossa on kaiken a ja o! Mitä lähemmäs lajityypillistä elämää saamme oman hevosemme elämän, sen paremmin se voi ja sen suorituskykyisempi se on. Meidän hevoset on asuneet kylmäpihatossa vuodesta 2003 ja elävät sellaisilla alueilla ja menevät sellaista vauhtia välillä että heikompaa hirvittää. Ei jalkaongelmia, ei silmäongelmia eikä hengitystieongelmia. On risua ja monttua ja kantoa ja mäkeä. Eläinlääkäri käy meillä vuosittain pariin kertaa, hoitamassa heppojen hampaat ja tarvittaessa rokottamassa. 


  • KUINKA USEIN KENGÄTÖN KAVIO TULEE VUOLLA?

Kengättömän kavion vuoluväli riippuu hyvin monesta tekijästä. Me suosittelemme kavionhoitoa tarvittaessa. Omat hevosemme vuolemme noin 2 vkon välein, joskus useammin.
Yleensä pyrimme kouluttamaan omistajia opettelemaan vuolua sen verran, että he osaisivat vuolla kaviot aina tarvittaessa ammattilaisen käydessä hieman harvemmin. Näin kaviot pysyy koko ajan rakenteen mukaisina.


  • VOINKO HYPÄTÄ HEVOSELLANI ILMAN BOOTSEJA? VOINKO RATSASTAA KENTÄLLÄ ILMAN BOOTSEJA?

Tämä riippuu aivan hevosen kavioiden sen hetkisestä kunnosta. Voit tehdä hevosesi kanssa ilman bootseja mitä haluat jos se liikkuu ilman bootseja puhtaasti siinä lajissa mitä haluat harrastaa ja sillä alustalla.Jos hevonen arkoo tällaisessa tilanteessa, silloin bootsit kannattaa pukea jalkaan. Monet ovat hypänneet bootseilla pieniä esteitä ja hyvin moni ratsastaa koulua bootsien kanssa. Kun kaviot saa kuntoutettua niin että ne kestää kenttötyöskentelyn ilman bootseja, hevonen kyllä kertoo kun se on valmis.


  • PYSYYKÖ BOOTSIT JALASSA?

Ruununrajan yläpuolelle tulevat bootsit pysyvät lähtökohtaisesti hyvin jalassa. Ruununrajan alapuolelle jäävät bootsit voivat herkemmin pudota, jos hevonen polkee jaloilleen. Myös säärystinosa näistä voi hajota. Siksi suosittelemme näitä jälkimmäisiä bootseja jo pidemmän aikaa bootseja käyttäneille. Mutta yleisesti kaikki bootsit pysyvät todella hyvin jos mittaus ja sovitus on tehty huolellisesti.

Jos bootsit putoaa lenkillä, se on helppo pukea takaisin jalkaan. Jos taas rautakenkä putoaa tai hevonen polkee sen irti, kavio voi vaurioitua pahastikin. Bootsin kanssa näin ei käy.


  • KUINKA KAUAN BOOTSIT KESTÄVÄT?

Tämä riippuu monesta asiasta. Jos hevosella on esim lavat tai niska jumissa, hevosen etujalka pyörähtää voimakkaammin/nopeammin, hevonen ottaa lyhyempää askelta ja näin ollen se kuluttaa kavioitaan/bootseja/ja jopa sitä rautakenkää enemmän varpaalta. 

Ristiselän ongelmissa hevonen kuluttaa takakavioiden ulkosyrjää enemmän. Eli tällöin bootsitkin kuluvat epätasaisesti ja ongelma-alueilta nopeammin. 

Hevosen vinous ja epätasapaino heijastuu suoraan jalkoihin esim takomisena tai/ja jalkojen laahaamisena. Tällöin bootsit kuluvat edestä nopeastikin. Nasta-aikaan takova hevonen hakkaa etusten nastoilla takabootsien etuosan rikki. Mutta lihaksistoltaan tasapainossa oleva hevonen kuluttaa bootseja tasaisesti. 

Kuluminen riippuu myös paljon alustasta jolla liikutaan ja vauhdista, sekä tietysti käyttökertojen määrästä. Ihan samalla tavalla kun omat lenkkarit. Mitä enemmän käytät ja mitä karkeammilla pohjilla, sen nopeammin pohja kuluu ja vaikea arvioida, minkä verran yleisesti. Cavallon bootsien valmistaja sanoo, että 3-30 kengitysväliä. Meillä on yhdet bootsit kestäneet nyt 2 vuotta ja vieläkin ne on käyttökelpoiset. Yhdellä matkaratsastajalla kului bootsit puolessa vuodessa puhki, kun hän treenasi kovilla sorateillä.

Jos bootsit kuluvat nopeasti jostain tietystä kohdasta, silloin tulee aina huomioida hevosen ylälinja. Liian harvoja hevosia jumpataan niin, että ne on oikeasti suoria ja käyttävät vatsalihaksiaan ja pakaralihaksiaan, niinkun niiden pitäisi kantaessaan ihmistä selässään. Useat hevoset kulkevat selkä notkolla ja silloin ongelmat näkyvät jaloissa. Silloin ei voi syyttää bootseja, vaan täytyy ottaa ohjelmaksi jumpata hevosen lihaksisto tasapainoon.


  • ONKO BOOTSIN POHJA LIUKAS?

Bootseissa on erilaisia pohjia, mutta yksikään bootsi ei ole niin liukas kun rautakenkä. Suurimmassa osassa bootseista on hyvin pitävä pohja agressiivisen muotoilun ansiosta. Jos verrataan kengätöntä kaviota, bootsia ja rautakenkää, kengätön kavio on pitävyydessä paras, sen jälkeen bootsi. Rautakenkä monella pohjalla vaarallisen liukas.

Bootseihin saa talveksi asennettua hokit tai nastat.


  • MISTÄ TIEDÄN ETTÄ BOOTSI ON SOPIVA?

Kun olet pukenut bootsin hevosen jalkaan, kiinnitä se huolellisesti ja nosta jalka ylös. Ota kiinni bootsin pohjasta, ja yritä pyörittää bootsia. Jos bootsi heiluu, se on liian iso. Jos se on tiiviisti kaviossa, se on sopiva. Jos se tuntuu vain vähän väljältä, ja tiedät että pienempi koko ei mahdu, käytä bootsissa pohjallista ja/tai villasukkaa napakoittamassa istuvuutta.


  • KÄYTETÄÄNKÖ BOOTSEJA JOKA JALASSA?

Bootseja käytetään tarpeen mukaan. Jos puhutaan kengättömistä hevosista, jotkut käyttävät kesällä bootseja vain etukavioissa, koska niissä esiintyy herkemmin arkomista. Jos tuntuu, että heppa arkoo takasiaankin, sitten bootsit myös taakse. Jos on talvi ja liukasta, silloin hokki- tai nastabootsit joka jalkaan. Bootseja voi siis käyttää vain etu- tai takajaloissa, mutta aina pareittain (poikkeuksena kengitetty hevonen jonka kenkä irtoaa ja sille puetaan yksi bootsi vararenkaaksi). 


  • HEVOSEN KAVIOT ON HYVIN KULUNEET, TULEEKO SE OTTAA HUOMIOON BOOTSISOVITUKSESSA?

Jos kavion sarveinen on hyvin kulunut ja tarkoitus saada bootsit hevoselle kavion suojaksi, kannattaa valita numeroa isompi bootsi. Jos kuitenkin kavion koko on kuluneena bootsikoon alarajalla, niin silloin voi riittää kavion sen hetkisten mittojen sisällä oleva koko, koska silloin kasvuvaraa on reilusti. Jos taas kavio on kuluneena bootsikoon ihan ylarajalla, niin silloin kannattaa valita seuraavaksi isompi koko. Molemmissa tapauksissa kannattaa käyttää villasukkaa ja peruspohjallista tukemaan aluksi sopivuutta.


  • VOIKO AKTIIVIKÄYTÖSSÄ OLEVAA HEVOSTA PITÄÄ KENGÄTTÄ JA PIHATOSSA?

Kyllä voi. Bootseja, joiden tarkoitus siis on suojata kavioita silloin kun hevonen viedään sille epäedullisille pohjille ihmisen kanssa, on tänä päivänä monenlaisia, joista jokainen varmasti löytää itselleen sopivan malliset ja mieleiset. Bootseihin saa myös talvella hokit tai nastat antamaan lisäpitoa.

Pihatto-oloissa hevoset pysyvät terveempinä. Hikilenkin jälkeen hevoselle voi halutessaan heittää villaloimen hetkeksi päälle, niin että hevosen päälikarvat kuivuvat nopeammin. Paukkupakkasilla lisäheinä riittää lisälämmöksi ja on paljon tehokkaampi lämmöntuottaja kuin loimi. 

Suosittelen kuitenkin pihatto-oloihinkin hyvää hoitotilaa, jossa on ihmisen mukava vuolla, harjata ja satuloida/valjastaa hevonen. Pesukarsina on aina plussaa. Pihatossa olisi hyvä olla myös ainakin yksi sairaskarsina.


  • VOIKO KAVIORUSTOLUUTUMAISTA HEVOSTA PITÄÄ ILMAN RAUTAKENKIÄ?

Kyllä voi. Kavioruston luutumassa kavioluun haaroista kasvavat rustot, jotka tuntuvat hevosen kavion ruununrajan yläpuolella, luutuvat joillakin hevosilla. Luutumavaihe voi olla kivulias, mutta luutunut kaviorusto ei aiheuta hevoselle enää kipua. Kuitenkin se heikentää kavion joustavuutta, ja tällainen hevonen tarvitsee kaiken ylimääräisen jouston jaloilleen mitä vain voidaan tarjota. Kengättömyys sekä bootsit joustopohjallisilla on hyvä ratkaisu tähän ja hevosen on mukavampi liikkua. 


  • TARVITAANKO BOOTSEJA HEVOSELLA VIELÄ KUN KAVIO ON JO VAHVISTUNUT?

Kyllä. Hevonen tarvitsee lisäsuojan kavioilleen jos sitä liikutetaan alustoilla joihin se ei ole tottunut tai pitkiä matkoja kovilla alustoilla sekä liukkaalla. Koska meillä on paljon sorateitä ja talvella liukkaita alustoja, kannattaa suojata kaviot tällaisilla alustoilla. Myös vuodenaikojen vaihtelut saavat aikaan sen että kaviot tarvitsevat suojaa ajoittain. Kavio on sarveista joten se mukautuu maaperän kosteuteen/kuivuuteen. Pitkään märässä seisova hevonen arkoo luultavimmin soratiellä jne.