Hevosen ruokinta

Kokonaisvaltainen terveys lähtee suolistosta. Suoliston tila heijastuu oikeastaan ihan kaikkialle. Kun hevosen suolisto on terve se näkyy myös päällepäin. Ravinteet imeytyvät hyvin, aineenvaihdunta toimii moitteettomasti, hevosella on kiiltävä karva ja hyväkuntoiset, vahvat ja sileäseinämäiset kaviot, hevonen on mieleltään rento mutta kuitenkin aktiivinen sekä kiinnostunut ympäristönsä tapahtumista.

Valitettavasti hevoset sairastavat nykyään samoja elintasosairauksia kun ihmisetkin. Syy näihin ihmisen tarjoaman liikunnan vähyys, hyötyliikunnan vähyys koska elinympäristö ei aktivoi hevosia liikkumaan ja ruokinta, jotka eivät vastaa hevosen lajityypillisiä tarpeita.
 
Hevonen on runsaasti ja verkkaisesti liikkuva noin 17 tuntia vuorokaudessa laiduntava laumaeläin. Hevosen ruoka luonnossa on niukkaa, matala-energistä ja lajikirjo on laaja. Ihmisen kanssa eläessään hevonen saa ruokaa liian harvoin, liian runsaasti ja liian korkea-energistä mutta yksipuolisesti ja sen hyötyliikunta on poistettu sen elämästä lähestulkoon kokonaan. Omistajat liikuttavat hevosiaan epäsäännöllisesti ja hevosen vapaa-ajan liikkumiseen nähden liian rajusti. Ei voida olettaa, että keho pysyy kunnossa jos ”23 tuntia makaat sohvalla ja tunnin riehut salilla”.
 
 

Dante ja Pim harrastamassa hevosten hyötyliikuntaa

Mitä asialle sitten voisi tehdä?
  • Ensimmäiseksi hevosten laidunolot pitäisi muuttaa luonnonmukaisemmiksi. Nykypäivänä yleistyneet teholaitumet ovat monelle hevoselle hengenvaarallisia. Hevoset lihovat kesän aikana muodottomiksi nestemöykyiksi ja kaviokuumeen riski kasvaa. Teholaitumella ruokaa on joka paikassa ja todella runsaasti ja kasvusto on yksipuolista. Hevoset pitäisi päästää viljellylle laitumelle vasta juhannuksen jälkeen, kun kasvusto on kerran leikattu eikä ruoho ole enää niin vahvaa.
Luonnonlaitumella ruokaa on niukemmin, harvemmassa paikassa ja lajikirjo on laajempi. On pensaita, puita ja monenlaisia ruohokasveja. Hevoselle monin kerroin terveellisempi tapa laiduntaa. Toinen vaihtoehto on metsälaitumet.
  • Toiseksi hevosten elinolot pitäisi järjestää niin, että hevonen saa liikkua aktiivisesti ja paljon vuorokauden kaikkina tunteina lajitoverin tai tovereiden kera. Aktivoidaan hevoset liikkelle!
Tarjotaan hevoselle laadukasta heinää ja peruskivennäinen. Varsinkin jos on kavio-ongelmia, pitäisi kaikki ylimääräiset purkit jättää pois ja mieluummin antaa hevoselle hyvää heinää ja peruskivennäinen. Näillä eväillä moni hevonen pärjää mainiosti. Usein ihmisillä on tapana lisätä sitä ja tuota purkkia kun ongelmia alkaa ilmetä.
Suurin osa hevosista jotka kärsii kavio-ongelmista syö liikaa purkkiruokaa ja liian vähän hyvää heinää. Ne hevoset jotka ovat aina olleet yksinkertaisella heinä/kivennäis-ruokinnalla voivat hyvin ja niiden kaviot on vahvat ja kestävät. Aniharvoin tapaa hevosta jota ruokitaan yksinkertaisesti ja sillä olisi kavio-ongelmia.
 
 

Laadukkaan heinän kriteerit täyttyvät, kun:

  • kuivaheinä on pölytöntä. Heinä pölyää toki aina, mutta jos olet epävarma mikä pöly on normaalia ja mikä ei, kysy neuvoa.
  • heinä ei saa haista ummehtuneelle, vaan heinä tuoksuu hyvälle. Jos heinää haistaessasi ”ei happi kulje”, se ei ole eläimelle kelpaavaa rehua.
  • esikuivattu heinä on kuivahkoa, ei märkää läjää. Kuiva-ainepitoisuuden tulisi olla 60-70 % paikkeilla.
  • heinän sokeripitoisuudet vaihtelee paljon. Siihen vaikuttaa mm sää ja korjuuaika. Mitä enemmän hevosesi kuluttaa energiaa (hyötyliikunta ja sinun tarjoama säännöllinen liikunta) sen enemmän terve hevonen sokereita sietää. Olemme kylmäveristen kanssa pitäneet turvallista sokerimäärää max 100 g/kg ka.
  • heinässä tulisi olla tarpeeksi sulavaa kuitua, eikä se saa olla liian kortista, mutta ei liian lehtevää.
  • sulava raakavalkuainen SRV tulisi olla noin 80-120 g/kg ka paikkeilla.
  • Laatuheinärenkaan tuottajilta saa yleensä laadukasta heinää mutta kaikki heinä tulee tarkistaa ennen hevoselle syöttämistä. Ei siis paalia muoveineen päivineen tarhaan sään armoille.

Miten järjestän hevosen ruokinnan niin että se saa aina heinää mutta vähän kerrallaan?

Pieniä kasoja heinää pitkin tarha-aluetta liikuttaa hevosia eniten

  • Ne ihmiset jotka tekevät kotoakäsin töitä ja hevoset on kotona, pääsevät helpoimmalla. Heinää voi jakaa pieniin kasoihin ympäri elinaluetta monta kertaa päivässä. Hevoset kulkevat kasalta toiselle ja siivoilevat paikkoja vielä pitkään ruokinnan jälkeen. Välillä käyvät juomassa, torkkuvat ja taas alkavat siivoamaan rippeitä. Kaikista paras tapa ruokkia hevoset koska hevonen liikkuu verkkaisesti kaiken aikaa, käy juomapaikalla joka on sijoitettu kauemmas ja syö maasta, eli syömisasentokin on optimaalein hevoselle. Vaivalloista ihmiselle, paras hevoselle. Hevosenpito vaatii vähän uhrautumista meiltä ihmisiltä jos haluamme että hevonen voi oikeasti hyvin.

Pieniä pussiverkkoja ympäriinsä tarha-aluetta liikuttaa hevosia jonkin verran

  • Heinäverkkoja on valmistettu jo vuosia hitaampaa heinäruokintaa varten. Meillä on kokeiltu ihan kaikki variaatiot mitä vain on meidän toimesta voitu keksiä. On ollut useampaa heinäverkkoa ympäriinsä laitumella puissa roikkumassa. Ne on täytetty joko kolmesti päivässä tai sitten aina tarvittaessa. Tämä tapa ruokkia vie lajityypillisyyden askeleen taaksepäin ensimmäisestä vaihtoehdosta. Hevoset ei liiku enää siinä määrin, ja jos verkot on ripustettu puuhun, hevosille tulee niskaan sivuttainen liike niiden nyhtäessä heinää verkoista, tämähän ei ole hevoselle luontaista. Joskus hevoset voivat reagoida tähän niskan kipeytymisellä. Ongelmat täytyy tiedostaa. Olosuhteiden pakosta oikein hyvä tapa ruokkia hevoset jos on pidemmän aikaa pois töiden takia kotoa. Kuitenkin päivittäin ja mahdollisuuksien mukaan kannattaa jakaa heinää myös maahan pieniin kasoihin ensimmäisen kohdan mukaisesti liikkeen lisäämiseksi ja luontaisen syömisasennon tarjoamiseksi.

Tämä ruokintamalli pysäyttää liikkeen totaalisesti

  • Ruokintakatoksia on alettu suunnittelemaan lehmäpuolelta hevosille ja ne alkaa yleistymään varsinkin pihattotalleilla. Meilläkin on katos jossa on ollut iso kanttipaali ensin kahden verkon alla (30 mm silmäinen alla ja 45 mm silmäinen päällä) ja hevoset söivät siitä ihan hyvin. Ainoa iso miinus on liikkeen totaalinen loppuminen. Kokeiltiin myös sellaista variaatiota, että 30 mm silmäisiä verkkoja oli kaksi päällekäin ja lopuksi vielä 45 mm silmäinen niiden päälle. Se aiheutti hevosille aivan liikaa stressiä. Ei ole tarkoitus, että hinnalla millä hyvänsä pidetään hevoset laihoina ja hevoset alkavat stressaamaan ruuansaantiaan ja kiukuttelemaan toisilleen, vaan mieluummin hieman ylipainoa ja lisää liikuntaa kun jatkuva stressi. Loppupelissä laitoimme vain 45 mm silmäisen verkon paalin ympärille ja kaikki rauhottuivat silminnähden. Tosin kyllä lihoivatkin. Yksi lauman jäsenistämme oppi imppaamaan edellisessä pihattopaikassa koska ruuansaanti oli ollut liian vaikeaa liian monen tiheäsilmäisen verkon takaa. Onneksi tapa jäi pois hyvin nopeasti meille muuton jälkeen. Suomenhevosemme taas kipeytyi niskoistaan pahasti tässä ruokinta-tavassa. Nykyisen lauman kanssa heinää tarjoillaan sekä verkoista että maasta. Hevosilla on kahdessa 45 mm silmäisessä heinäverkossa aina heinää katoksessa, hevoset syö pää alhaalla koska heinä on sen verran matalalla. Tarhassa on myös 30 mm silmäisiä verkkoja roikkumassa ympäriinsä puissa, joiden välillä ponit liikkuvat ahkeraan, ja myös hevoset. Hauska katsoa, että vaikka ruokintakatoksessa on 45 mm silmäinen verkko, hevoset kuitenkin vaeltaa nypräämässä noista pienempisilmäisistä verkoista. Hyvä niin koska ne pitää hepatkin liikkeessä. Heinä on kuivaheinää aina kun sitä vain on tarjolla, muuten esikuivattua. Kuiva heinä toimii kaikista parhaiten heinäverkoista, koska sen syöminen kestää kaikista pisimmän aikaa.
  • Kaadetut kuuset toimivat todella hyvinä ruokapaikkoina, ja jos on mahdollista kaataa monta kuusta kerrallaan, tulee jälleen liikettä aikaiseksi. Heinä ei tallaannu hevosten jalkohin ja hevosilla menee pitkän aikaa siivoillessaan heinänrippeitä kuusien lomasta.
  • Jos siis joku vaihtoehto pitäisi ottaa eikä ensimmäistä voi toteuttaa töiden takia, valitsisin ilman muuta keskimmäisen. Eli pieniä verkkoja ympäriinsä niin että liike säilyy ja vesipiste matkan päähän pusseista. Ja aina kun mahdollista, heinien jako maahan pieniin kasoihin ympäri hevosten valtakuntaa.

Poks menossa etsimään heinänrippeitä